Uusi viikko pyörähtäny käyntiin. Tänään tuli ekan kerran sellanen olo, että aika tulee loppumaan kesken. Ihan hienoinen paniikki lepatteli tuolla sydänalassa tänään, mutta eiköhän se siitä. Vaikka kyseessä on vapaaehtoistyö, eikä voittoa tavoitteleva yritys, hallinnollinen puoli pitää silti hoitaa tarkasti. Ja se on kyllä aikamoinen haaste, kun varsinainen asiakastyö on todella vaativaa ja aikaavievää.
Kaiken tän paperinpyörittämisen keskellä on helppo unohtaa, että kyse on ihmisistä, joiden elämä on ihan päälaellaan. Sitä on vaikea kuvitellakaan, kuinka (paremman termin puutteessa) sekaisin heidän maailma. Ehkä vaikeinta on jaksaa sitä, kuinka sisäänpäin kääntyneitä addiktit on. Kaikessa on kyse juuri tästä sekunnista ja heidän tarpeestaan.. itse ei millään jaksais koko ajan keskeyttää omaa työtä, koska jonkun on saatava hoitaa joku asia juuri nyt eikä viidentoista minuutin kuluttua. Viimeiset pari päivää on ollu asiakkaiden kannalta haastavia ja kärsivällisyys on ollu koetuksella. Mutta toisaalta oon taas nähny vähän syvemmälle päihdetyön syövereihin..
Tällä herkellä mua työllistää tilastoimistehtävät. Oon kaivanu esiin kaikkien alkuvuonna taloista lähteneiden vuokratiedot. Sekalaisen kirjanpidon takia on täytyny tehä kaikenlaista salapoliisityötä... Mutta huomenna saan tiedot tarvittavaan muotoon ja lähetettyä projektikoordinaattorille, joka toimittaa ne kirjanpitäjälle. Sitten pääseekin temmeltämään tiedostoviidakkoon ja jatkamaan systeemin uudelleen järjestelemistä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti